maanantaina, tammikuuta 9

Ompelu-Monopoli (K-18)

1. Kaavoja etsiessäsi unohdat merkata sen lehden, josta löytyy ainoa toteuttamiskelpoinen malli. Palaa lähtöruutuun.

2. Etsit täydellistä kangasta. Et löydä. Mieti vaihtoehtokankaita yhden kierroksen ajan. Osta jotain, kunhan vain pääset liikkeelle.

3. Alat piirtää kaavoja, illalla pimeässä ja väsyneenä. Unohdat vähintään yhden lankasuoramerkin, pari kohdistusmerkkiä ja luultavasti piirrät vielä väärän koon muotolaskoksen. Joudut vankilaan.

4. Isket kaavat kankaalle. Juuri kun olet saavuttamaisillasi oikean lankasuoran, raskas ja liukas kangas muljahtaa lattialle. Kiroilusta sakkoa satamiljoonaa dollaria.

5. Kas: lattia oli pölyinen. Siivoilet kappaleita yhden heittokierroksen ajan.

6. Yrität päästä helpolla ja ommella hurautat kappaleita yhteen sen kummemmin miettimättä ja harsimatta. Lisäksi lintsaat tukikankaissa. Tulos on ihan ookoo, mutta huolellisuudella olisit saanut huomattavasti parempaakin jälkeä. Kärsit mentaaliäidin/-kässyopettajan päänsisäisestä naputuksesta koko loppupelin ajan.

7. Koska edellinen tekele meni vähän mönkään, päätät ommella seuraavan h a r s i n t a t i k i l l ä, joka on helppo purkaa tarvittaessa. Vaate istuu kuin nakutettu. Ajattelet ansainneesi tämän onnen, ja olet sitä mieltä, että harsintikki on ihan pitävä ja täyttää laatukriteerisi. Laatukriteerien alittamisesta palaa ruutuun kuusi.

8. Vietät kuusisataamiljoonaa pelikierrosta saumoja auki silittäen. Siksakkaa saumavaroja vielä parin yömyöhäisen pelikierroksen ajan.

9. Voit lopettaa pelin vain, jos saat helman tikkusuoraan kerralla.

18 Comments:

At maanantaina, tammikuuta 09, 2006, Anonymous Anonyymi said...

Tämä Ompelu-Monopolin säännöt täytyykinn muistaa kun seuraavan kerran ompelen;)

 
At maanantaina, tammikuuta 09, 2006, Anonymous Anonyymi said...

*reps*

 
At maanantaina, tammikuuta 09, 2006, Blogger Minna said...

Kiitos muistutuksesta! Taidankin lykätä edelleen kassintuunausprojektia...

 
At maanantaina, tammikuuta 09, 2006, Anonymous Anonyymi said...

Kankaita olisi kaapissa vaikka mihin, mutta aina niitä ajatellessa muistan, että se on just niin kuin sun ompelu-monopoli.
Onneksi neulominen on paaaljon vähemmän rasittavaa :)
Mutta hienoa, että sä jaksat sentään yrittää.

Irja

 
At maanantaina, tammikuuta 09, 2006, Blogger Mari said...

Ompelu on neulomiseen verrattuna todellinen tarkkuuslaji! Siinä saa viiden minuutin hätäilyllä paljon pahaa aikaan! Itse ainakin voin sen unohtaa jos väsyttää/ ottaa muuten vaan päähän/ on kiire/ ei ole inspistä - eli sitä ei tule paljoakaan nykyään harratettua!

 
At maanantaina, tammikuuta 09, 2006, Blogger Minna said...

Hauskaa ;D

 
At maanantaina, tammikuuta 09, 2006, Blogger Altocumulus said...

Onpa lohdullista ettei ompelu ole aina muillakaan niin helppoa! :) Taidan pysytyllä edelleen vain kestovaipoissa ja verhoissa...

 
At maanantaina, tammikuuta 09, 2006, Blogger Johanna said...

Käsityöharrastus on kyllä totisesti rentouttavaa ja virkistävää puuhaa!

(Kiitos muistutuksesta, miksi en ompele muita kuin tilkkutöitä).

 
At maanantaina, tammikuuta 09, 2006, Blogger nanna said...

Tuosta puuttuu sitten enää se iiihana kissimirri, joka haluaa istua kankaiden päällä, kieriä niissä, työntää viiksensä saksien väliin aina leikatessa jne.

nimim. Tästä syystä minulla ei ole vieläkään uusia verhoja

 
At maanantaina, tammikuuta 09, 2006, Blogger derea said...

*repss* :D

 
At maanantaina, tammikuuta 09, 2006, Blogger Susanna said...

*reps*
Meilläkin tuohon pitäisi lisätä yksi nuohoava kissa (toinen pelkää koko konetta), yksi lapsi joka tykkää istua/maata paininjalan päällä ja toinen lapsi jonka suurta hupia on painaa peruutusnappia äitiltä salaa :D

Voi mä en ole aikoihin nauranut näin paljon :D

 
At maanantaina, tammikuuta 09, 2006, Blogger Tiina said...

Just ;-D Kuulostaa ihan mun ompelulta...

 
At maanantaina, tammikuuta 09, 2006, Blogger Raisa said...

*reps* täälläkin!! =D =D

 
At tiistaina, tammikuuta 10, 2006, Anonymous Anonyymi said...

Mä jätän suosiolla ompelun muille. Ja sä taisit juuri kertoa miksi. :DD

 
At tiistaina, tammikuuta 10, 2006, Blogger KirsiÄr said...

Kiitokset myötäelämisestä. Vielä on se yksi helma kääntämättä. Ajattelin tehdä ihan käsin, kun koneella ommellen varmaan pussittaa, vetää ja alulanka loppuu viisi senttiä ennen sivusaumaa.

 
At tiistaina, tammikuuta 10, 2006, Blogger Stricker said...

Täälläkin nauretaan maha kippurassa :-D. Ja ihan samanlaisia fiiliksiä mullakin aina on ompelusta ... olisi niin ihanaa osata ommella kauniita vaatteita, kutta kyllä se joka kerta kiroamiseksi ja purkamiseksi menee. Neulonta on todellakin paljon rentouttavampaa! Kuvia valmiista työstä odotetaan kyllä enemmän kuin malttamattomana!

 
At torstaina, tammikuuta 12, 2006, Blogger Katja said...

Kiitos hyvistä nauruista! Listasta puuttuu taapero, joka näpistää yhden kangaskaisteleen nukelle peitoksi. Pahimmassa tapauksessa et huomaa sitä vaan ompelet kappaleen tilalle jonkun leikatessa syntyneen jämäpalan.

 
At torstaina, tammikuuta 12, 2006, Blogger KirsiÄr said...

stricker: katsotaan sitä kuva-asiaa sitten joskus... ommellut vaatteet on vain jotenkin tylsiä esiteltäviä ja olen jo totaalisen kyllästynyt noihin retaleisiin.

kvilla: mulle on muistaakseni joskus käynyt myös noin, ihan ilman taaperoitkin ;)

 

Lähetä kommentti

<< Home