tiistaina, toukokuuta 9

Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki

Palkkatyö on kamalaa. Tosin ei palkatonkaan työ herkkua ole. Mutta näin ovela on kapitalisti: tarjoaa 30 cm leveän kaapin kolmen neliön työpisteeseen, jotta voin hamstrata sinne kotiin mahtumattomat kengät ja langat ja täydellisen Superwoman-asun. Kuinka mä voisin ikinä irrottautua täältä? Entä jos pätkä ei joskus jatkukaan? McRahallako minä isomman asunnon sitten hankkisin?

Pitäisikö mennä polttamaan jotain ja solmimaan palomiesten letkut umpparille. Tai jos hankinkin litran protestanttista etikkaa ja vähän värjäilen, mies kun on globalisaatiota edistämässä koko viikon.

4 Comments:

At keskiviikkona, toukokuuta 10, 2006, Blogger Soile said...

Työpaikka on siitä kätevä että siellä voi varastoida esim. talvitakkeja, muutaman parin erinäisiä kenkiä, pari villapaitaa ja -takkia ja muutaman käsiveskan. Mukavasti ovat uuden talven varalle! Säästyy tilaa kotikomeroissa :)

 
At keskiviikkona, toukokuuta 10, 2006, Blogger kuka lie said...

Sut on muuten haastettu...

 
At keskiviikkona, toukokuuta 10, 2006, Anonymous Anonyymi said...

No voihan Weber! Kirsi, sulla taitaa olla sosiologinen mielikuvitus, vai?

Irja

 
At keskiviikkona, toukokuuta 10, 2006, Blogger KirsiÄr said...

soile: talvitakkijemma. mahtavaa. kiitos vinkistä.

Irja: ei kun humanismi elämänasenteena :)

 

Lähetä kommentti

<< Home