Trust me. I know what I'm doing
Muistatteko vielä Ylen kuuluttajan Tutteli Hammermannin? Joka sai kenkää, kun katsoi asiakseen valistaa katsojia jostain Vietnam-elokuvasta. Kun nämä Ylen kuuluttajat ovat pinnalla muutenkin, niin päätin nimetä tuttelikakkatakki-työnimellä kulkeneen vaatekappaleeni Hammermanniksi. Josta tuli mieleen Sledge Hammer. Ah, televisio; my true romance, näköjään. Siihen nähden, kuinka vähän minä oikeasti katson töllöä, olen kyllä huolestuttavan perillä ohjelmavirrasta. Tai näköjään noin kymmenen - kahdenkymmenen vuoden takaisesta ohjelmavirrasta.
Hammermann
Ohje: Mukailtuna Fair Isle 101 Pullover, Interweave Knits talvi/05
Lanka: Hifa (se ohuempi), yksi vyyhti jäi mutten muista mistä määrästä, Villapuodista
Puikot: 3,5 ja 3 mm
Tää on kyllä jotenkin söpö. Kamalasti teettivät viimeistelyt työtä. Eikä toi resori tuolla lailla oikeasti pullota. Napit on muinaisjäänne jo lopetetusta nappikaupasta. En ehkä ala, jos yksikään nappi putoaa, kun ei ole varakappaletta.
Ja millekähän sitä sitten alkaisi? Aina tällaisten isohkojen valmistujaisten jälkeen on vähän tyhjä olo. Ja jos totta puhutaan, minä en enää tarvitse yhtäkään villatakkia. Slipari, ehkä? Tähän kroppaan... *tyrskii*
Tai jospa penkaisisin kassit ja pussit ja löytäisin jo unohdettuja ufoja. Jotka ei kyllä jaksa varmaan edelleenkään kiinnostaa. Jotain vikaahan niissä on ollut, jos ei ole ollut kiinnostusta niitä valmiiksi vääntää.
posted by KirsiÄr @ maanantaina, helmikuuta 05, 2007
13 Comments:
Ne Tuttelin omat neuleet oli kyllä kerrassaan karmivinta kasaria mitä maa päällään kantaa. Tuli vaan mieleen.
Mutta toi on söde. Ehkä joku 70-luvun ohjelma olis parempi mielleyhtymä? Tai tietty ton Vietnamin kautta on aasinsilta sillekin aikakaudelle.
Ei voi ihminen näköjään lyhyesti sanoa: ihana.
Muistan hämärästi Tuttelin, ne neuleet...ne neuleet...
Mikäli keskeneräisistä töistä on pula, niin voin antaa omiani lainaan. Pitkä villatakki? Huivi merinosilkistä? Huivi mohairista? Pipo? Anything? Please?
Yksinkertaisen kaunis tuo takki, itsekin tarvitsisin jonkun tuon tapaisen, kun vain kerkiäis tekemään.
Sliparit pitää säästää jouluun. sit voi sanoa siipalle: jos et ole kiltisti, neulon sulle sliparin..
Muisti kulkee aalloissa: Tutteli, juu, mutta mun muistoissa se on Mensonen. Neuleitakaan en muista, mutta sen siilitukan, jota ihailin. (taustatiedoksi sen verran, että mulla oli suunnilleen samanmittaiset hiukset kuin Kirsillä nykyään. Ja jos ihan tarkkoja ollaan, niin nyt alkaa se siilikin olla aika lähellä, ainakin otsalta töröttää).
Kivasti vintage-henkinen (en halua käyttää sitä r-sanaa!) villatakki, nuo taskut on piste i: päällä.
Johanna: oliko ne Tuttelin neuleet sellaisia geometriskuvioituja? Ja jotain söpöilykuvioita?
ainaoikein: nocando. valitan. löysin uuden kiinnostuksen kohteen eikäole vapaata aikaikkunaaa ;)
riikka: tänks, eihän mullakaan ihan heti valmista tullut, mitä nyt meni kymmenisen kuukautta.
Soile: tuo on kyllä paha.
Anne: minäkin diggailin Tuttelin tukkaa. Ja on muuten hyvinsäilynyt täti edelleen.
Kati: juu, jotain turvallisen vintagea tässä on. Ajalta, jolloin ei vielä ollut keksitty kuin kakanruskea, legonvihreä ja sammarinruskeat värit.
Tiivola se mun mielestä oli ja. Enkä minäkään neuleita muista. Noppa-ohjelmaan likeisesti liittyy hän :)
Ihana malli! Just ton tyyppisen määki joskus teen siitä Norosta. Väristä en sano mitään :D
tipey
Tuttelilla oli neuleissa geometriaa, glitteriä, lepakkohihoja ja olkatoppauksia. Ja värejä. Eiks niitä julkaistukin jossain lehdissä? Vai sotkenko ny johonkin toiseen?
Sotkisitko Irene Usvasaloon?
Tuttelilla oli kaikki nuo nimet, olisko ollut os. Mensonen ja sit Hammerman ja Tiivola, joiden järjestyksesta ei ole hajua. Eikä sen puoleen Tuttelin neuleistakaan.
Se neulova kuuluttaja oli Irene -Hei me neulotaan taas!- Usvasalo http://priima.yle.fi/node/59.
No niinpä, mä sotken tosiaan Irene Usvasaloon!! Musta tuntukin että Tuttelin nimi ei sovi neuleyhteyksiin.
Sitten oli sellainenkin tyyppi tv:ssä kuin Ira Hammermann, mutta sillä ei ehkä ollut yhteyttä neuleisiin...
Lähetä kommentti
<< Home