Ensin lupaa ja sitten peruu
Mutta kun ei tämä ehkä enää huomenna naurata.Olin projektikavereiden tiedonsiirto- ja läksiäistilaisuudessa Helsingissä. Pikkasen piipahdin keskustan houkutuksissa. Näin Dannyn Sanomatalon Eurokankaassa. IIIKS! Ja ihan vain sellainen sininen muovikassillinen Menitan Florica-korista tarttui mukaan. Sitten kokoustamaan ja loppuillasta baariin läksiäisiä viettämään. Jossain vaiheessa muistin soittaa miehelle, että myöhään menee, vaikka kuudelta piti olla kotona.
Sitten kymmenen aikaan kotiin. Muutaman siiderin hiprakassa, tupakansavulta lemuten ja muutenkin reissussa rähjääntyneenä. Ja säkillinen lankaa kassissa.
Mies: "Yhtään en ole lankakaupassa käynyt, baarissa vain. Ihan puhtaasti rhyyppäämisheksi meni, niinkö?"
Se on kyllä aika ihana.
Ja se Men in Knits oli tullut. Että yhtään turhaan en hamstrannut villalankaa.
posted by KirsiÄr @ tiistaina, toukokuuta 31, 2005
4 Comments:
No ihan miten vaan vähemmillä haukuilla pääset. Seuraavalla kerralla kantsii kysyä jo ovelta, kumpi selitys menee paremmin läpi.
Äh, karkas käsistä. Piti vielä kysymäni, mitä Danny osti. Anskumä arvaan: sinistä paljettitrikoota?
Onpa kiva mies sulla. Just tasan tällä hetkellä mä olisin valmis räjäyttämään abaut puolet tän pallon asukeista kuuhun. Ja voitte ihan rauhassa arvata kumman puolen. Mur.
Anne: Se jäi oikeasti kaivelemaan, etten nähnyt Ison Deen ostoksia, kun ne oli jo pakattu pusseihin. Olis pitäny kysyä.
Kati: Aika monesti en-sano-kumpi puolet ihmiskunnasta on jo maata kiertävällä radalla: 80 euron pihviveitsi! kymmenes iltameno viikon sisällä! kaikki festarit kesässä!
Lähetä kommentti
<< Home