tiistaina, syyskuuta 20

Neuloja Hiiva...

...kutoo Tampereella. Ja kutoojakutoojakutoo nihkeää ja pitkäjäykkäistä Samostakkiaan. Lanka on kuin hiivaa: nihkeää ja kumimaista ja värikin on kuin jääkaapissa pari kuukautta marinoituneessa kohotustuotteessa. Se ei onneksi kutita, joten se ei ole sellaista hiivaa.

Tällainen ylikehittyneestä tunnollisuusrauhasesta ja hyperaktiivisesta laiskuudesta kärsivä ihminen kun olen, ajattelin että olen vain saamaton kun ei BJ etene. Mutta pari päivää tässä taas kärvisteltyäni olen analysoinut missä mättää. Malli on kiva, helppokin, motivaatio saada työ valmiiksi olisi ihan kohtalainen. Sisäiset tekijät ovat siis kunnossa. Ulkoisissa mättää. Samos on paksua, jäykkää, velttoa ja nihkeää. Johtopäätös: Samos ei ole minun lankani. Muistilappu itselle: älä enää osta Samosta. Jatkokehitysidea: osta enemmän lan- eikun luonnonkuituja. Kuten huomenna neuletapaamisessa Johannalta ohutta Hifaa - Pim! Olet neuloja Hifa :)

2 Comments:

At keskiviikkona, syyskuuta 21, 2005, Blogger Susanna said...

Dohdih! Kyllä se sieltä valmistuu! Olihan se aika pitkällä jo edellisessä kuvassa! Ja mä voin lunastaa kohtuuhinnalla kaikki sun ylimääräiset samoskerät messukahvien yhteydessä. :D Tarttee varmaan vuokrata joku rekka etä pääsen takas helsinkiin sieltä :D

 
At keskiviikkona, syyskuuta 21, 2005, Blogger KirsiÄr said...

Tällaiset pitkääsuoraa-neuleet tuntuvat aina vain jumittavan siihen keskivaiheeseen, kun ei ole etappeja takana eikä edessä.

Juu, jos Samosta jää, en jää sitä kaipaamaan.

 

Lähetä kommentti

<< Home