Ilmapalloja ja unkarilaistyylistä krapulaa
Mies kävi eilen keikalla ja oli päätynyt unkarilaisten kavereidensa kanssa jatkoille. Osaatte varmaan laskea yhteen yksi plus yksi. Mulla on ollut aamusta alkaen paaaljon laatu/neulomisaikaa itselleni ja loppupäivänäkin on luvassa sohvanpohjalla ähisevä mies. Miten niin sukulaiskansallisia juomatapoja?Käytän ajan hyödykseni kutomalla Interlocking ballons -huivia Scarf Style -kirjasta:

Tosi addiktiivinen malli. Mallikuvion jo melkein muistan, mutta en kuitenkaan. Skarppina pitää siis olla. Lanka on kamelinkarvalankaa. Ja niin kuin minä odotin tästä kutomista! Mutta pettymysten pettymys: väri (eee...kameli?) ja koostumus tuovat mieleen seitkytluvulla kotona pyörineet akryylilangat. Jotenkin langassa vain ei ole joustoa. Mutta onneksi se valmiina neulepintana on ihan siedettävää. Ihana, oikeastaan: paksua, pehmeää ja kutittamatonta.



9 Comments:
Kameli kuulostaa kiehtovalta, vaikka jousto puuttuukin. Toimisikohan se paremmin neulekoneessa ja tiedätkö, saako sitä riittävän ohkaisena jostain? Valmistaja? Jokatapauksessa tsemppiä haastavan mallin kanssa.
"Onpas tuo hieno", oli poikani 5v kommentti huivin kuvasta!
j-j: molemmista tähän mennessä käyttämistäni keristä on vyöte kadoksissa ja kolmas keräkin piileksii jossain. Palaan asiaan, kun löydän tiedot. Nämä on ostettu Menitasta, siellä ei ainakaan konepaksuisena ole.
miu: todella fiksu 5-vuotias teillä ;) Malli toimisi varmaan myös lapsen huivissa jostain vähemmän vakavasta langasta tehtynä.
Ai, onks SS:ssä tommonenkin? Ihan on mennyt ohitse. Sen sijaan Vogue Knittingissä monta monituista vuotta sitten oli ainaskin melkein samanlainen huivi, jonka kutaisin ohuesta valkoisesta mohairlangasta. Kuten sanoit, malli on addiktoiva - ja mikä parasta, samanlainen oikealla ja nurjalla puolella.
Pitäisköhän niitä neulekirjojaan oikein lukeakin?
Hi Kirsi! I couldn't find your email to reply back but I found your blog through the Finnish Knit Ring. Thanks for stopping by my blog too :D
Anne: plääh niitä neulekirjoja lukea kannata, kunhan ostelee vaan. Taas on sellainen mielentila, että oikeastaan ainoa riittävällä vaatimattomuustasolla oleva kirjallisuus on toi värityskirjallisuus. Ja siinäkin mieluiten 101 dalmatialaista tai pandat jäätiköllä.
Jackie: will bw seeing you in your blog or mine!
Ihana! Millonkohan mie ton teen? Heti kun kirjan avasin, totesin että tuo on tehtävä! En osaa päättää mistä langasta sen teen?
Aa-haa, se oli näköjään miähen kaulassa. (ihan kuin se jotain selittäis, miks huivia ei muka oo voinu katsoa kunnolla)
Ja kyllähän mä oon sen ennenkin tiennyt, että pieni kirjakatselmus kotosalla tekis ihan terää ennen kuin lähtee tilaileen mitään maailman toiselta puolelta. Kun etsin Nicole-Hyacinthiin reunuspitsiä, kolusin omaa kirjastoa jonkin verran läpi ja sama pitsihän hyppäsi silmille useammastakin kirjasta. Ja useampaa kirjaa jouduin vielä lukemaankin, ennen kuin tajusin suusanallisesta ohjeesta yhtään mitään. Ne pitäis kyllä lailla kieltää. Ei todellakaan mitään metroneulontaa.
Sanni: varmaan melkein mikä lanka vain käy, kunhan se ei ole liian pehmeää/pörröistä, voisi kuvio mennä hukkaan. Mutta noin muuten suosittelen. Lankaa näyttäisi kyllä menevän hieman enemmän kuin ohjeessa ilmoitettu määrä.
Anne: no, se ei ehkä ole kovin hyvännäköinen mies... Ja ei kiitos sanallisia ohjeita tännekään.
Lähetä kommentti
<< Home