Kirikindaden sielun veli
Sen lisäksi että olen käsityöihmisiä olen myös kirjaihmisiä. Superviikonloppuni alkoi viime perjantaina Vammalasta Vanhan kirjallisuuden päiviltä. Sieltä sitten Tallinnaan ja Lappiin rippijuhliin ja takaisin Tampereelle. Mää tälleetten vähäv vaar reenaan. Nääs jos joskus toi Anne tarttis vaikka matka-avustajaa.Kerään muutamien kirjailijoiden kirjoja. En mitenkään järjestelmällisesti, mutta kuitenkin. Niitä löytyy silloin tällöin divareista. Vanhan kirjallisuuden päiväthän on kuin megadivari. Ihanaa.
Nyt otin kiikariini myös käsityökirjat. Niitäkin oli, ehkä enemmän virkkausmalleja. Minä kun en niin siitä virkkuusta...
Pari käsityöpedagogista opusta löytyi. Niille löytyi eilen Viikinsaaressa neuletapaamisessa ymmärtävä koti. Upeasti toinen (uudempi) opus päättyy ylevien loppusanojen jälkeen käsin kirjoitettuun "Kurinpito"-kommenttiin.
Olen ehkä joskus maininnut Nancy Bushin Knitting Vintage Socks -kirjan. Olenko? No olen! Sehän perustuu vanhoissa lehdissä julkaistuihin malleihin. Minä alankin ehkä Suomen nancybushiksi. Mulla on jo lähdeaineisto, nyt pitää vain modernisoida muutama malli.
Niin että vapise, Nancy!
Ihan kotiseutuhengessä ostin Lapin malleja -kirjan. Kirja on pirtanauhoja puolillaan, mutta löytyy jokunen kirjoneulemallikin.
Sitä osastoa 'muut'. En ole koskaan lukenut kymmentä pientä (mikäpä lie sen poliittisesti korrekti nimi nykyään). Jospas lukisin tänä kesänä.
Sirkka Turkka on mun ykkössuosikkeja. Jäi aikanaan jostain syystä (unohdin?) ostamatta Sielun veli -kirja. Kotimaisen runouden painokset ovat mikroskooppisen pieniä, joten aika kauan sain metsästää ennen kuin löysin kirjan hyllyyni.
Eikä se Tallinnan-keikka ollut vain lankashoppailua. Se oli myös kulttuurimatka. Nih. Paitsi että nyt harmittaa, etten ostanut Liisu-lankaa. Kas kui ma nyt kirikindad kudoma?
posted by KirsiÄr @ torstaina, heinäkuuta 06, 2006
8 Comments:
Olisko se nykyään "kymmenen pientä etnistä poikaa"? Ja juu, se on ainoa Cristien kirja jonka nielin kakistelematta. Eli hyvä. Sun saalis on varsin vakuuttava :)
(ja tänne perään pienellä että kiitos eilisestä :D)
Oliskohan sulle sopiva kirja sitten "Omas Strickgeheimnisse", johon on kerätty vanhoja malleja läjäpäin. Ja kaikista ohjeista on mallit sekä tasona että
pyörönä neulottavaan malliin eli sukkaohjeita löytyy. Mä ostin sen tuossa joku kuukausi sitten enkä ole vielä kerinnyt tekemään siitä mitään, mutta katsellut ja kuolannut olen kyllä ja ihaillut muitten blogeista kuvia kirjasta tehdyistä malleista.
Kymmenen pientä yön timoa? Kymmenen pientä etnistä poikaa.. reps! :D On muuten hyvä kirja!
Kymmenen pienen hyvinruskettuneen yksilön korrekti nimi taitaa nykyään olla Eikä yksikään heistä pelastunut -mikä on myös opuksen alkuperäinen engl. nimi. Miten niin tykkään Agatha-tädistä? ;o) Eihän mulla ole niitä kirjojakaan kuin kolmisenkymmentä.. Olisi kaikki, jos niille olisi tilaa. Sneef. :D
jatta: hyvä ehdotus. Tosin mulla on kestolukihäiriö, ja luen aina, että 'entinen'
stricker: yritin hieman googlata, mutta en löytänyt kirjan malleja livenä. Mutta ei liene kaukana, että alan hamstrata kaikkia mahdollisia mallikirjoja kaikilla mahdollisilla kielillä.
Tuulia ja makepeace: olen lukenut varmaan lähes kaikki suomennetut Christiet, mutta jostain syystä 10 on jäänyt väliin. Ihme juttu.
Oijoi, se puute kannattaa korjata ehdottomasti. Ovela opus on hän. :o)
Mä puuttuisin ehdottomasti myös adjektiiviin "pieni". Ei sekään liene korrekti ilmaisu kuvata ihmistä? Ja osahan niistä tais olla muita kuin "poikia"?
Johanna: eipäs paljastella juonta! Tänään käpy kilahti, kun Hesarin kirjallisuuskriitikko päätti kertoa The art of running -kirjan keskeiset juonenkäänteet. Ettäs kehtas!
Lähetä kommentti
<< Home