Kirjastotoimi jees, katuyksikkö nou
On kyllä luksusta, kun kotimatkalla voi piipahdella kirjastossa hakemassa kirjavalioita. Tähän saa mun veroäyrejäni käyttää kyllä. Itse asiassa kaupungin katuyksikkö voisi kerätä kaikki minun sinne maksamain roposet, laittaa ne ruskeaan kirjekuoreen ja kiikuttaa kirjastotoimelle. Ja samalla voisivat katsoa vähän mallia tehokkaasta rahankäytöstä. Kyllä minä ymmärrän, että pyöräteitä rakennetaan ja että kaukolämpötöitä pitää tehdä mutta eikö niitä jumalavita voi tehdä samoilla kaivuilla. Mutta pliis ei niin, että ensin rakennellaan yksi kesä pyörätietä (putketkin kaivetaan esiin mutta niille ei tehdä mitään), yhtenä kesänä taas kaivetaan putket auki koulun kohdalta, täytetään kaivanto ja kaivetaan viikon päästä uudelleen auki, kun kappas ja ihan yllättäen tässä revitäänkin koko linja auki. On niin kiva nauttia urbaanin kesän sykkeestä katutyön sydämessä. Kaikki pitäis itte tehhä.
Ärsytyksen lievittämiseen neuleterapiaa. On mullakin siis töitä prosessissa, ei pelkkiä valmiita neuleita/sukkia.

Jaa niin on mulla kyllä tuosta raitalangastakin vähän valivalitettavaa. Siis mikä todennäkäisyys on sille, että ei löydy kolmea (3) yhteensointuvaa väriä yhteen lankakerään? Matemaattinen todennäköisyys: yhden suhde miljoonaan; lankavalmistajan todennäköisyys: yhden suhde yhteen. On siinä se hyvä puoli, että tulee tuo ällöpersikkaraita kudottua aina mahdollisimman nopeasti pois sormista. Noista tulee sellaiset isovarvassukat. Ja hifasta retrovillatakki, jossa retroa edustavat isot napit. Suosittelen lämpimästi (sic!) täysvillaista lankaa hellehommiin.



10 Comments:
Rouva on hyvä vaan ja palauttaa Dallasinsa sitten ajallaan, yhdellä toisella rouvalla on siihen nimittäin varaus :)
Oon havainnut että ainakin Turussa ja Treella on joku pakkomielle kaivaa aina kesällä muutama kadunkulma auki, järkätä liikenne ihan uusiks ja myllätä paikkoja muutenkin. Ai niin, myllättiinhän Raumallakin silloin se kokonansa lämmitetty aukio... Eipähän mummot liukastu talvella...
Voih, onkohan HKIn kirjastoonkin jo eksynyt tuo Dallas...
Onko tuo persikkaraita Regian puuvillasukkaa? Mä tein siitä Melindalle tumput viime vuonna, ja siinä vaihteli värien järjestykset ja raitojen pituudet niin et meinas päässä alkaa suhista :D
Oho, sun kirjastossa ollaan ihan tällä vuosituhannella! Oulun kaupungin PÄÄkirjaston käsityöhyllyä selatessa tuntuu, että elämme vielä(kin) 70-80 luvulla. Villit virkkausmallit koko perheelle ja Irene Usvasalo, yeah!
Laura: SD saattaa joutaa minulta nopeastikin. Ei siinä sitten kuitenkaan kovin montaa mielenkiintoista mallia ollut. Kuvat on kauniit, taaskin tekee mieli autioille kivisille rannoille. Ja katutyöt on ihan ymmärrettäviä, jos niitä joku koordinoisi ja käyttäisi järkeään. Ihan turhaa rahanmenoa kaivaa samaa kadunpätkää aiki vuodesta toiseen.
Susanna: juu, samaa kamaa. Juuri kun olin keksimässä raitojen logiikan, se menikin jotenkin vinksalleen.
Soile: minä olen kyllä innokas hankintaesitysten tehtailija. Nytkin on kirjastolla hankinnassa (ja mulla varauksessa) pino Nancy Busheja.
Helsingissä tuo olis saavutus sinällään, että katu sais olla kiinni edes vuoden. Sekun kesäaikaan on usein niin, että katu auki kun tehdään putkitöitä, suljetaan ja viikon päästä avataan sähkötöille ja sitten taas saa olla viikokiinni, kun tehdäänkin taas jotain muuta. Se se vasta raivostuttavaa rahantuhlausta on...
Täytyy kyllä mennä kattelemaan, josko meijän paikallisessa kirjastossa oltaisiin yhtä valveutuneita kirjahankinnoissa. Tuskinpa vain, kun sinne tulee varmaan kaksi uutta kirjaa vuodessa. Rahapula nääs.
Luen säännöllisesti blogiasi mutta ensimmäistä kertaa tulee jätettyä kommentti, kun aihe on ns. sydäntä lähellä.
On nimittäin kiva kuulla, että joku muukin tekee neulekirjoista hankintaehdotuksia Tampereen kirjastoon. Eiväthän ne muuten osaa hankkia Scarf styleä, Wrap styleä, Knitting on the edgeä tai Knitting over the edgeä (kröhöm). Alkoi meinaan jo melkein nolottaa ainainen kinuaminen.
Kiitos hauskoista jutuista!
Surffiina
evelin: totta tuokin. Mutta monet näistä auki-kiinni-auki -episodeista ratkeaisi parin ihmisen työllä: suunnittelija ja koordinaattori. Mutta ehkä joskus täydelisessä maailmassa sitten. Ei noita kirjoja Tampereellakaan ole yleensä kuin yksi lajiaan. Ja jono sen mukaan.
Smurffiina: kiitokset sekä kehuista että kirjastohankinnoista. Ihmeen kivasti näitä hankintoja tosiaan tehdään ehdotusten mukaan. Eilen hain muuten täistä tullessa KÄsityön pikkujättiläisen. Aah.
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
Täällä on myös yksi niistä yhdeksästä, jotka näyttävät innokkaina jonottavan tuota opusta. Kiitos, että ehdotit tuon hankkimista :) Noita on nimittäin tylsä tilailla itsele näkemättä sisältöä enkä ole mistään Tampereelta löytänyt tutkailtavaksi. Muutenkin Tampereen kirjasto saa minultakin täydet pisteet, mielelläni maksan varausmaksujakin, kun sitten saa tuoreita opuksia luettavaksi.
Ja samaa mieltä tuosta jatkuvasta kaivamisestakin. Onneksi saivat Koskipuiston sentään vähän siistimpään kuntoon, odotin, että koko homma on paketissa pitkälle syksyyn. Mutta arvatkaa, onko rattaiden kanssa kiva sompailla noilla kapeilla väylillä ja välillä ajoradan puolella tietöiden ansiosta. Mua huvita kohta enää mikään... ;)
Hankintaesityksiä kannattaa ehdottomasti tehdä - myös siellä Oulussa. Maakuntakirjastot kun hankkivat käytännössä kaiken, mitä joku hoksaa pyytää =) perusteluita kannattaa toki laittaa. Paras perustelu on "tätä ei löydy muista Suomen maakuntakirjastoista".
T: Kirjastotäti
Jukra, aika upee väritys tuossa sukassa kieltämättä on. Saiskos tarkat tiedot, että tiedän olla aloittamatta omaa kerääni, jos epäonnen tuuri ehti käydä =)
Lähetä kommentti
<< Home