Olen lankakade itselleni
Aika kummallinen tilanne: minulla on sekä lankaa että ideoita/malleja, mutta en raaski käyttää ihanaisia lankojani.Otetaan nyt vaikka nämä Louhisaaret:
Meleerattu louhisaarelainen sopisi vaikka Knitting Nature -kirjan kuusikulmiohuiviksi. Mutta kun en raaski edes keriä.
Leppä ja turkoosi = lapaset Knitting Naturesta (ja näemmä myös uusimmasta
Nounou. Ei anna luonto periksi korkata noitakaan lankoja. Jos ei tulekaan kivaa, vaikka? Ja vaikka tulisikin kerittyä, ei uskalla millään aloittaa. Se estää näitäkin palleroisia muodostumasta joksikin färsaarihuiviksi.
Kattokaa ny, ku ne on söpöjä...
Sitten jokunen huiviehdokas:
Esiton lenkkimohair. Eieiei. Eikä Vivaldikaan (vaikka Kellokukaksi sen ostin).
Sitten ikuinen murheenkryynini: kirjava huivilanka. Eihän tästä voi tulla mitään kivaa. Lanka on ihan syötävän söpöä. Mutta mulla on aina vaikeuksia kirjavien lankojen kanssa.
Ja entäs nämä villa-kashmirit. Ei ole mun värini, mutta kuka osaisi arvostaa materiaalia. Aah tätä agoniaa.
Alpakat. Melkein kuin olisi pari omaa alpakkaa kirmailemassa lankahyllyllä. Ei näitä voi tuhlata neuleeksi (lapasia/hansikkaita ajattelin).
Liian hyvä lapaseksi on hänkin (pietaryrtillä värjättyä Pirtin kehräämön meleerattua villaa, raumalaisesta Päkäpirtistä). Ja miten tähän yhdistät Valovillen. Et niin mitenkään.
Oi tätä ihmiselon kurjuutta! Niin ja ihanuutta kans.
posted by KirsiÄr @ keskiviikkona, elokuuta 09, 2006
16 Comments:
Mullakin on joitain sellaisia lankoja, mitä vaan säästää ja säästää eikä millään hennoisi aloittaa niistä mitään, vaikka pitkä marinointi niitä tuskin parantaa vuosikertaviinien tavoin ... huonolla tsäkällä tulee vielä joku kuoriainen tai lentoelukka ja tuhoaa langan! Ei muuta kuin puikoille rohkeasti!
uuh miten ihanaa lankaaaa!! haluaa kans!!
Mun neulova ystävä lähetti mulle vyyhdin vaaleanpunaista merinosilkiä saatesanoin, että hnä ei pahastu vaikka laittaisin sen lasipurkkiin ja kirjahyllyyn. Joillekin langoille ei vain voi tehdä muuta ku niin :)
Ps. Kiitos tsempityksistä
Tämä on niin totta! Minulla yksi tälläinen lanka on Rowanin Kidsilk Haze, joka edelleen odottaa täydellistä huiviohjetta (vaikka minulla on lankaa 4 kerää, niin että siitä saisin ehkä jopa kaksi huivia, en uskalla ensimmäistäkään aloittaa). Muitakin vastaavia ihania lankoja löytyy.
En minäkään noin hienoista langoista mitään lapasia neuloisi.
Parempi lanka vaikka aaltovaasissa kuin väkinäisenä neuleena...
Olisiko muuten ajatusta ostaa erikseen langat säilytettäviksi ja erikseen neulottaviksi? Vähän samaan tyyliin kuin viinien harrastajat hankkivat viinit juotavaksi ja varastoitavaksi.
Jotenkin kummallisesti mun olkkarin hyllyn päälle on viime aikoina kerääntynyt aikamoinen kasa maailman kauneimpia keriä ja vyyhtejä. Niitä pitää aina ohi kulkiessa hiplailla ja paijata...
Viime kesänä matkustelimme pohjoismaissa, ja Ruotsin (vai Tanskan) katukioskeissa luki hinnastossa muiden makkaroiden joukossa usein bamsekorv. Emme kuitenkaan käyneet tiedustelemassa oliko se nalleista tehtyä.
Mä tiedän tunteen... Jotkut langat pitää vain omistaa. Ei sille mitään voi. Ne on vähän niinkuin vuosikertaviinejä. :)
Ehhehee… juu on vaikea kuvitella valoville näiden kumppaniksi. Ihania lankoja!
Hei, miten sulla voi olla noin paljon kaikkia ihania... Kamalan paljon! - Olen juuri muuttanut puolet langoistani uuteen kotiin ja hypistellyt niitä samalla.
Ihania lankoja, iski heti harmaan villalangan himo.
Eikös tuo lapasohje ollut muuten IK:ssa eikä Voguessa?
Mä oonkin miettinyt, että mitä laittaisin piristykseksi häälahjaksi saatuihin aaltovaaseihin. Mulla vaan ei oo noin ihania lankoja...
Samoilla linjoilla olen muutaman muun jo mielipiteensä ilmaissen kanssa.
Jos on lankoja, joita ei raaski käyttää, niin miksi niitä ei voi laittaa esille. Lasipurkki oli hyvä ajatus. Voisi olla monta pientä purkkia rivissä hyllyssä.
Itseltäni löytyy iso 10 litran lasipurkki (vailla kantta tosin). pidin siinä lankakeriä, ennen kuin investoin koriin. Langat tosin olivat seiskaveikkaa ja muita tavislankoja. Mutta kivan näköisiä silti....
Hienoja lankoja, tuollaisia ei-voi-tehdä-mitään keriä on täälläkin ja juuri tuota samaa päkäpirtin vihreää :-)
Tuttu juttu.. Meikä varastoi kaiken mahdollisen kynttilöistä naamarasvoihin, kun ei vaan raaskis käyttää :D
stricker: ja vaikka tällä tavoin kaapissa olisi lankaa vaikka keskiyön äkilliseen neulepuuskaan, niin ei sitten kuitenkaan koskaan mitään just sopivaa, vaan uuttahan sitä on hankittava.
tinna: ja paljon :)
laura: ehkä pitäisi hommata sellainen kotiviinipullo. Ole hyvä.
päivi: on aina lohdullista kun on kohtalotovereita.
marja v: jos mulla olisi KSH:ä, en varmaan raaskisi tehdä mitn.
karoliina: toisaalta langat tykkää siitä, että niitä kudotaan.
villasukka: juu, mullakin on pari lemmikkilankaa (plus keskeneräisiä neuleita) tuossa sohvan vieressä.
sirpa: jos ne onkin kuivattuja nallenkorvia (vrt. siankorvat)?
marjut: vielä on mulla ainakin matkaa siihen sisäiseen valaistumiseen, että kaikkea lankaa ei tarvitse omistaa.
terhi: kauhuskenaariohan on, että joudun ostamaan jotain tusinanovitaa, että saan ne valovillehanskat tehtyä.
liinu: nämä on vähän niin kuin matkamuistoja läntisestä Suomesta :)
outi: juu, olet oikeassa. menee nämä knit-lehdet sekaisin.
katri: olen ajatellut aaltovaasisäilytystä pienille sukkalankajämille, mutta toistaiseksi olen vain kerinyt ne kerälle ja haudannut lankakoriin.
albin: ei novitoissakaan mitään vikaa ole. purkkiin/pulloon vaan.
annak: mietin tuota f&f-mallia, mutta en oikein tiedä. Toisaalta kiva, että on tällainen pieni huivi- ja lankahaaste.
tiina: ehkä teen siitä baskerin ja jotain, ehkä...
janna: langoissa ei kuitenkaan ole parasta ennen -päivämäärää, joten hamstraus ei ole terveydelle haitallista ;)
Lähetä kommentti
<< Home