Tippa linssissä
Tippa on linssissä siksi, että LAPSENSYNTYMÄNJÄKEINEN EKA TYÖ ON VALMIS! Viime viikolla saatoi hetkittäin ajatella, etten enää ikinä kudo silmukkaakaan. En vain ehdi enkä jaksa. Mutta ehdinpäs. Ja jaksanpas. Nih. Mitäs siihen sanot Pikku-Mäyrä? Pikku-Mäyrähän on se tyyppi, joka yöllä (ja päivälläkin) pärskii, tuhisee, ähkii ja örisee asunnossamme. Se sama, jolla on uskomattoman tarkka lämpimän ruuan vainu: uni loppuu sillä sekunnilla, kun lämminruokalautanen kolahtaa äidin eteen keittiön pöydälle.
Tämä pitäisi vielä pingottaa. Siinäpä voikin tulla tenkkapoo: sänky on ihan muussa kuin huivinpingotuskäytössä määräämättömään tulevaisuuteen. Oi jos olisi olemassa pinkopalvelu.
posted by KirsiÄr @ torstaina, kesäkuuta 14, 2007
9 Comments:
Taitaa olla joku vauvojen universaali ominaisuus tuo lämpimän ruuan vainu =D Ainakin meillä on kaikilla kolmella ollut tuo ominaisuus erittäin hyvin kehittynyt. Lisäksi on sitten tietysti vielä nuo "siivoan-kun-vauva-nukkuu"- ja "otan-pikku-torkut-kun-vauva-nukkuu"-vainut. Eteviä nuo pikkuihmiset ;)
Oi, oi!! ONNEA!!! Jäänyt blogien seuraaminen näköjään vähän liian vähiin...eikä Tampereen tapaamisessakaan ole tullut käytyä sitten...pitkään aikaan!!
Suloinen poikanen!!
oi, toivottavasti rintatulehdus on jo paranemaan päin, se on inha juttu, tiedän! Ja ehkä rintaraivokin hellittää, ihme että jo noin pienenä, meillä oli niiden kahden asian välillä puoli vuotta aikaa!
Mutta kaiken kaikkiaan, lepää tarpeeksi, se on kaikkein tärkeintä pitkällä tähtäimellä, tietty vauvan hoidon ohella:-) Mutta aina kun voit, lepää jos vain väsyttää vähänkin ja varastoonkin voi levätä;-)
siis apua, multa on jäänyt viimeaikaiset raportit aivan lukematta (työ verottaa surffausaikaa!!). Joten suuren suuret onnittelut suloisesta pojasta, ja jaksamista vauva-arkeen. Meillä just siirryttiin pienimmän kanssa taaperovaiheeseen, ja vähän surettaa ;(
Onkos teillä beibimonitori? Sillä voi näköjään saada mielenkiintoista sisältöä kotiäidin elämään:
http://tinyurl.com/25vnnu
aiju: juu, tosiaan pikku unien keston arviointi on kyllä vaikeampaa kuin yläilmakehän säätilan ennustaminen, mitä tahansa mikrosekunnista kolmeen ja puoleen tuntiin...
Krista:Kiitos, tulehan taas joskus tapailemaan
Villapallo: Oli ehkä enemmän kyse siitä, että rinnat oli niin kovat, ettei lapsi saanut niistä otetta ja meni vähän paniikkiin. Miten sitä malttaisikin levätä...Kun oma aikakin on niiiin ihanaa.
annem:Kiitos.
AnneV: No hui, vähän niin kuin siinä vanhassa Mikki ja Hessu -tarinassa, jossa Hessun hammasopaikasta kuului radioviestejä.
Vauvoilla ON lämpimän ruoan vainu. Lisäksi ne tietävät milloin tullaan kärrylenkiltä kotipihalle = uni loppuu heti. Muutenkin ne vaistoavat heti jos äidillä on pikkasenkaan muuta mielessä kuin lasten hoito. Meidän nuorimmainen osaa myös syyttävän katsee, jota harrastetaan aina jos teen jotain muuta kuin pidän sylissä.
Soile: Ai toi onkin yleinen vauvafeature, luulin että meidän tappi vaan on joetnkin yliherkkä kotipihan lähiesyydelle. Meillä loppuu uni jo puiston puolella, vähän ennen talon tontin sisäpuolelle tuloa :)
Voi miten hieno poikanen. Ihanhan tässä se visusti vaiennettu vauvakuume taas nostaa päätään. Ja - alat päästä vauva-arjen ytimeen. Se on juuri tuota hämmästelyä, että mistä ihmeestä ne tietävät milloin äiti saa lämpimän ruuan tai kahvikupin käpäläänsä ja istahtaa alas... Jaksamista, tämä on lyhyt aika ihmisen elämässä, ja niin ihana kuitenkin!
Lähetä kommentti
<< Home