Niisk. Nyt jo helpottaa
Kiitos kaikille edellistä postausta kommentoineille. Olo on sata kertaa parempi. Eikä se koskaan ihan mustimmassa alhossa ollutkaan. Kun onhan tässä vauvavankilassa huippukokemuksia koko ajan. Unissaan naurava vauva on aseistariisuva. Onko íhanampaa kuin silittää vauvan poskea. Tai hieroa neniä vauvan kanssa eskimotervehdyksessä ja nauraa itsensä tärviölle. Ja näitä "Hei kato sehän kääntyy jo melkein..."Ehdin sitten jossain vaiheessa avaamaan kirjapaketit. Ihan kivoja, muttei mitään ihmeellisyyksiä. Veronik Averyn Knitting Classical Stylessä oli jokunen kivahko malli. Folk stylen paras anti on minusta kannen hame, jota en ikimaailmassa aio kylläkään neuloa. Mutta ideointiin...
Knitting Club -kirjan toi mies tuliaisina. No joo. Pyrin lukemaan hömppäkirjat languageksi, ei niin harmita jos on ihan höpö. Ja miten musta tuntuu, että kustantamot viisveisaavat naisten hömpän käännösten laadusta. Mutta onhan tohon TFNKC:iin kirjoitettu elokuvaksi!elokuvaksi! ihan yltympäri.
Kenelläkään muullahan ei ole tapana lohduttaa itseään ostelemalla? Juu ei varmaan. Mä lohduttauduin näillä sitku-kankailla:
Sitku mulla on The Koti, näistä tulee verhot jonnekin ja jotain muutakin kivaa. Sitku juu.
Ja hei, neuleaiheista sisältöä:
(ei kannata kiinittää huomiota kaulahelttaan, en minäkään enää viitsi)
Kaulatin
Ohje: Katin kautta täältä hieman muunneltuna (100 silmukkaa, ainaoikeaa sopiva määrä kerroksia, nauhoina i-cord)
Lanka:Dropsin Silke Alpaca (20% silkkiä, 80% babyalpakkaa) 100g
Puikot: 5 mm
posted by KirsiÄr @ maanantaina, syyskuuta 24, 2007
6 Comments:
Hienoa kun olet piristynyt! Kaulatin on kiva ja SitKu kankaat on just ihanat.
Väriterapiaa on sitkut. Silkkee alpakkee... hei, kaulahuivissahan on vaaleanpunaistakin!!!
Toi viikkosi kuulosti todellakin olevan ihan sieltä missä ei paista... Jaksuja! Pohjalta ei pääse kuin ylös. Hieno kaulatin!
Joo ihanaa väriterapiaa. Mä voisin joskus lainata sitä teidän pienokaista, jotta voisin hyvillä mielin sitten shoppailla.
Täysin samaa mieltä hömpän suomentamisesta! Enkuksi vielä jotenkin menee. Joskus.
Oikia viikko from hell!
Mää olen tullut siihen tulokseen että lapsiperheen tärkein kodinkone on pesukone, ja jos se vähääkään oikuttelee niin siippaa ei päästetä lähellekkään koko kojetta vaan soitetaan HETI korjaajalle.
Ja ne autonkorjaussummaarvio-puhelut *jaiks* ihan tarpeeksi monta kertaa kuultu meidänkin perheessä: "No uudet jarrulevyt jotain 800 euroa. Kappale."
Luin juuri tuon Pienen lankakaupan, suomennettuna, ja minullakin oli omat epäilykseni. Mutta täytyy sanoa, että olen kyllä iloisesti yllättynyt. Ei juuri mikään ärsyttänyt kirjassa ;o) Suomennoksessa ärsytti yhdessä kohdassa, kun puikkokokoa ei ollut käännetty vaan puhuttiin koon 15 puikosta.
Lähetä kommentti
<< Home