keskiviikkona, joulukuuta 2

Ilmastotalkoot: hiilidioksidinieluja


Sain muinoin (2006? ennen lasta kuitenkin) joululahjaksi tee-se-itse-joululahjan: pussillisen nappeja, valmiiksi leikattuja kappaleita ja (tää on musta hienointa) jopa joka puuhun oman pienen hernepussukan pohjapainoksi. Pehmopuita. Olipas ihana vain ommella, mulle kun leikkaaminen on ompeluhommien epäinspiroivin vaihe. Tänks!

Ohje on Soft tree. Mieli alkoi kehitellä kaikenlaista samettiversiota koristenauhoin koristeltuna. Mutta kuka leikkais mulle?!

4 Comments:

At keskiviikkona, joulukuuta 02, 2009, Blogger Karoliina said...

Jokos mama's little helper hallitsee saksien käytön?

Terkkuja poikaselle!

 
At torstaina, joulukuuta 03, 2009, Blogger KirsiÄr said...

Ei ole vielä oikeita saksia saanut käsiinsä. Sellaisilla paperisaksilla vähän hosuu, mut huonothan ne on. Kankaisiin ei ole koskemista leikkuumielessä tolla... Kerron terkut tolle ei-miehelle.

 
At torstaina, joulukuuta 03, 2009, Blogger Satu said...

Meille sopis yhteinen yritys. Saan kaikki tuotokset siihen vaiheeseen, että pitäis ruveta ompelemaan.

 
At perjantaina, joulukuuta 04, 2009, Blogger KirsiÄr said...

Juu, mulle voit Solveig leikata milloin tahansa :)

 

Lähetä kommentti

<< Home