Apinakapina
Apinoiden joukkopako on alkanut. Näitä eivät Sorsapuiston kanaverkot pidättele.
Apinakassi
Ohje: Cute Things -kirja
Huopa, ompelulanka ja peruspuuvillakassi
Taasmääoonniinonnelline! Varoittelin jo miestä, että tuunaan ja kustomoin ehkä kaikki kotitaloutemme irralliset tekstiilikappaleet japanilaisella söpöydellä. Pupu miehen läppärireppuun, pari kettua alkkareihin, krokokuvioitu kaitaliina, viidakkoteemainen verhokappa...
Mutta kenenkään ei oikeasti tarvitse huolestua (vink, vink). Näiden söpöläisten väkertämisessä on aivan kamalasti työtä. Kaavat ovat pienimmillään 5x5 mm. Sellaistapa onkin mukava sarjatuotteistaa voipaperilla, askarteluhuovalla ja pikkusaksilla. Oikeasti tämä laji ei ole mulle ollenkaan. Ei uskoisi, että lapsena olin todella näppärä saksienkäsittelijä. Niin hyvä, että vanhemmat sisarukset ulkoistivat omat leikkelynsä minulle. Hmmm...olin kyllä joko kamalan innokas sakseilija tai sitten mua vain käytettiin häijysti hyväksi. Noniin. Lapsuustrauma paikallistettu! Paitsi kyllä mä esim. leikkasin itselleni tosi näpsäkän toispuoleisen otsiksen joskus nelivuotiaana, joten ehkä olin vain erikoislahjakas.
Siskontytöllä oli pikkulikkana tapana huutaa "Apinakapina-hu-hu!" Olikohan se joku telkkariohjelma vai tytön vilkasta mielikuvitusta?
posted by KirsiÄr @ maanantaina, helmikuuta 20, 2006
13 Comments:
Aivan superhyperekstraultimate ihanat apinat on sulla kassissa! Kateudesta apinaisena..
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
Kyllä on sitten sulosia noi burmansimpanssit!!!
Mullehetikans!
Ihana kassi! Neiti 2v on jo ennättänyt muotoilla itselleen saksilla trendikkään otsiksen, joten jään odottamaan että hän kasvaa ja voi askarrella minulle tuollaisia. Minulla ei moiseen hermoja riitä.
Ihq!!
Jee - nytkö ne japanilaiset ohjeet alkavat tuottaa tulosta? Ihana, vaikka uskon että työläs!
Hienot on apinat! Kunhan lankahamsterit päästävät otteestaan....
Kiitokset, olen itse edelleenkin apinakassin lumoissa.
Kvilla: tasaisen vauhdin taulukolla huopa-askartelua luvassa noin 30 vuoden päästä. Mutta hyvää jaksaa odottaa...
Wau! :DD
Veeti haluaa tuollaisen apinakassin kans. Harmi vaan, et mä olen ompelukyvytön. :S
Piti tulla tänne oikein valittamaan että toi h****tin söpöily on ilmeisesti tarttuvaa. Ensin viime keskiviikon japanikirjojen selailun jälkeen tein torstaina keramiikkakurssilla suolapurkistani SÖPÖN kissan, ja nyt rupesin haaveilemaan hameesta johon voisi omemella jotain SÖPÖJÄ eläimiä. Tää on vastoin mun kaikkia periaatteita...
P.S. Kassi on hieno ja apinat SÖPÖJÄ.
kati e: on siin oikeasti ihan riittävää äherrystä. Kiva kun pikkumies arvostaa.
Toinen Kati: Olisikohan tämä kevät kun saa söpöysrauhasen ylikierroksille.
Tässä se runo kokonaisuudessaan:
Apina kapina kiipesi puuhun,
putosi sieltä poliisin suuhun.
Poliisi luuli sitä makkaraksi
ja puraisi palan pois.
-Miuku-
Miuku, thänks. En muista kyllä koskaan kuulleeni moista lorua - paitsi tuon apinakapinahuhu-lyhennelmän.
Lähetä kommentti
<< Home